Opinto.net

Opinto.net

Sivut liittyvät Uskonnon verkot -kirjasarjaan. Palaa Opinto.netin pääsivulle. Ohjeita tehtäviin vastaamiseen.


Opinto.net

Etusivu | Uskonto ja maailmankatsomus | Maailmanuskonnot | Kirkkohistoria | Uskonto Suomessa
| Kirkkokunnat | Raamattu | Etiikka | Kirja | Opettajalle


Maailmanuskonnot - Opinto.Net-sivusto



Hindulaisuus

Buddhalaisuus

Juutalaisuuden synty ja oppi

Juutalaisuus - uskon harjoittaminen ja elämäntavat

Islamin synty ja oppi

Islamin harjoittaminen ja elämäntavat

Kiinan uskonnot

Japanin uskonto shintolaisuus

   

Keisarinpalvonta ja kamikaze

   

Budolajit ja sumopaini (japanilainen paini)

Tietotesti: Kiinan uskonnot ja Japanin uskonto shintolaisuus

Kristinuskon oppi

Kristinuskon harjoittaminen ja kirkkokunnat

Lamalaisuus


Verkkopolku.com
Opintoverkko 3
Extra.opintoverkko.fi

Budolajit ja sumopaini (japanilainen paini)


Budolajit
Budolajeilla tarkoitetaan perinteisiä japanilaisia kamppailulajeja judoa, jujutsua, aikidoa, kendoa ja karatea. Viimekädessä budo on yhteisnimitys kaikille japanilaisille kamppailulajeille. Vaikka budolajit tunnetaan lähinnä urheilulajien kautta, ne muodostavat kokonaisvaltaisia koulutusjärjestelmiä, joissa päätarkoituksena on lajin harjoittajan henkinen kasvu. Ne toimivat  tienä (japaniksi do) henkiseen ja fyysiseen tasapainoon (vertaa taolaisuus).  Budolajeissa opittuja periaatteita toivotaan sovellettavan myös arkielämässä eli budo ei ole vain urheilua vaan paremminkin maailmankatsomus.

Sumopaini eli japanilainen paini
Ensimmäiset maininnat japanilaisesta painista eli sumosta löytyvät  vuodelta 712  Japanin kansallisteoksesta , Kojikista. Kertomuksessa mainitaan shinto-jumalat, Takemikazuchi ja Takeminakata, jotka painivat 2500-vuotta sitten Izumon rannalla vallasta. Voittajaksi selvisi Takemikazuchi. Hän perusti valtakunnan, josta legendan mukaan Japani on saanut alkunsa. Sumossa painijat ovat kookkaita, koska heidän uskotaan heijastavan jumalan tahtoa, mutta myös muistuttavan ulkonäöltään jumalia, jotka ovat suuria ja voimakkaita. Sumon uskonnollisista juurista kertoo paitsi jumallegendat myös sumon yksi muoto, hitori, jossa shinto-pyhäkön edessä shinto-pappi tai joku muu pyhäkön henkilöstöön kuuluva käy vertauskuvallista yksinpainia riisipellon jumalan kanssa ja häviää painin, että jumala ei suuttuisi.




Tulosta tämä sivu / Print this page

© Maailmanusk.opintonet
Palvelun tarjoaa Opintoverkko Oy:n www-sivupalvelu.
Tekninen toteutus Tuomo-Media, 2002-2003