Islamin temppelejä kutsutaan moskeijoiksi. Moskeijan vieressä on usein rukouskutsun huutoa varten torni, jonka nimi on minareetti. Moskeijat ovat pyhiä paikkoja ja tärkeimmät moskeijat ovat pyhitettyjä vain islaminuskoisille, kuten Kaaban temppeli Mekassa. Osa moskeijoista on hautamoskeijoita, joihin on haudattu merkittäviä uskonnollisia opettajia.
Moskeijaan mentäessä otetaan kengät pois ja pestään kädet, kasvot ja suu. Moskeijan lattiat on peitetty matoilla, joihin on usein kuvioitu arabiankielisiä Koraanin lauseita. Moskeijassa ei ole penkkejä, vaan moskeijan palvelusmenojen aikaa rukoukset suoritetaan riveissä seisten ja polvillaan, näin osoitetaan kunnioitusta Allahia kohtaan. Moskeijoissa näkyy palvelusten ja rukousten aikana yleensä vain miehiä, naisille on oma osasto moskeijan perällä tai parvella. Naiset eivät saa osallistua rukoukseen miesten keskellä.
Moskeijat ovat Allahille osoitettujen palvelusten lisäksi muulloinkin ahkerasti käytössä. Moskeijat ovat sosiaalisen elämän keskuksia, joissa tavataan tuttuja ja vietetään aikaa. Länsimaissa moskeijoiden yhteydessä saattaa olla kauppoja, josta muslimit saattavat ostaa itselleen oikeanlaisia ruoka-aineita, muun muassa lihaa, jossa ei ole epäpuhtaita aineksia (sianlihaa). Lisäksi moskeijoiden yhteydessä saattaa olla koulu, kirjasto ja päiväkoti.
Islamilaista kutsutaan myös muslimiksi: tämä tarkoittaa ”hän, joka alistuu Jumalalle”. Muslimi suorittaa päivittäiset rukouksensa arkisen elämän keskellä, jopa keskellä katua tai kaupassa. Rukous tapahtuu rituaalisesti, eli säännönmukaisten ohjeiden mukaisesti. Muslimi polvistuu ja koskettaa otsallaan maata rukouksensa aikana. Moskeijassa rukousta johtaa imaami. Ennen moskeijanpalvelusta kuuluu minareeteista rukoukseen kutsuvat huudot
Islaminuskoisten pyhimpiä paikkoja ovat Medina, Jerusalem sekä varsinkin Kaaban temppeli Mekassa. Kaaban musta kivi on meteoriitti, jota palvottiin Mekassa jo ennen Muhammedin aikaa. Perimätiedon mukaan itse Abraham olisi muurannut sen paikoilleen poikansa Ismaelin kanssa. Ramadan-kuukauden aikaan miljoonat muslimit tekevät pyhiinvaelluksen Mekkaan ja Kaaban kivi on kulunut sileäksi miljoonista kosketuksista ja suudelmista. Jerusalemissa sijaitseva Kalliomoskeija on muslimien kolmanneksi pyhin paikka.
Luostareita ja munkkeja islaminuskossa ei varsinaisesti ole. Kuitenkin islamissa on protesti- ja uudistussuuntauksia, joissa on vetäydytty arkielämästä viettämään eristäytynyttä pyhää elämää.
Islaminuskon tärkeimmät juhlapyhät liittyvät Ramadan-kuukauden kahteen tärkeään velvollisuuteen, paastoon ja pyhiinvaellukseen. Ramadan-kuukauden aikana miljoonat muslimit toteuttavat uskonnon asettaman ihanteen, jonka mukaan kunnon muslimi käy vähintään kerran elämässään pyhiinvaelluksella Mekassa. Koko pyhiinvaelluskuukausi on täynnä uskonnollisesti merkittäviä juhlia, mutta tärkein on Abrahamin kuuliaisuuden juhla, jota vietetään pyhiinvaelluksen aikana. Toinen tärkeä uskonnollinen juhlapyhä on paastokuukauden päättymisen juhla, joka tavoiltaan muistuttaa suomalaista joulunviettoa. Silloin annetaan lahjoja, syödään hyvin ja juhlitaan. Lapset saavat uusia vaatteita ja leluja, ja muslimi voi aloittaa uuden vuoden henkisesti puhdistuneena.
Lapsen ensimmäinen juhla on nimenanto. Vastasyntyneelle lapselle kuiskataan uskontunnustuksen sisältö sekä nimi, jonka vanhemmat ovat valinneet. Nimenanto ei uskonnollisessa tärkeydessä vastaa kristillistä kastetta. Islamin opin mukaan lapsi on syntyessään hyvä, sillä hän tulee suoraan valkeudesta. Lapsi saa pahat tekonsa anteeksi, eikä hän ole vastuussa tekemisistään ennen 14 ikävuottaan. Jos lapsi kuolee lapsuusiässä, hän pääsee suoraan paratiisiin.
Islamilainen mies voi solmia avioliiton muslimin, juutalaisen tai kristityn kanssa, sillä näitä kaikkia uskontoja pidetään ns. kirjan kansoina joilla on yhteisiä pyhiä tekstejä. Lapset kuuluvat isän sukuun ja seuraavat isän uskontoa. Islaminuskoinen nainen voi mennä naimisiin ainoastaan islaminuskoisen miehen kanssa
Islaminuskoisia on erikoisesti Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Myös monissa Euroopan ja Kauko-Idän maissa on runsaasti islaminuskoisia. Vuonna 2001 islaminuskoisia oli maailmassa noin 1,2 miljardia.
|
