Salomon jälkeen heimojen riidat kärjistyivät sisällissodaksi. Valtio jakautui kahtia pohjoiseen Israeliin ja eteläiseen Juudaan. Juudan kuningaskunnan asukkaiden nimitys ”juutalaiset” vakiintui myöhemmin koskemaan kaikkia israelilaisia.

Valtion jakautumisen aikana alkoi juutalaisuudessa uusi uskonnollinen liikehdintä profeettojen johdolla. Vanhassa testamentissa kerrotaan lukuisista profeetoista, jotka varoittivat kansaa. Kansa oli hylännyt Jahven ja  palveli epäjumalia. Jumalan antamat käskyt oli hylätty ja köyhiä sorrettiin. Profeetta Aamos saarnasi yhteiskunnallista epätasa-arvoa vastaan 700-luvulla eKr.

Eteläinen valtio Juuda valloitettiin vuonna 586 eKr. Silloin tuhottiin myös Salomonin temppeli. Kansan johtava luokka vietiin pakkosiirtoon Babyloniaan. Tätä pakkosiirron aikaa kutsutaan eksiiliksi. Pakkosiirron aikana juutalaisuuteen kehittyi monta tärkeää asiaa. Koska temppeli oli tuhottu, alettiin kokoontua paikallisiin rukoushuoneisiin eli synagogiin uskonnollisten opettajien johdolla. Sapatin vietto ja synagogapalvelus saivat paljolti muotonsa pakkosiirron aikana. Myös liiton merkki, poikalasten ympärileikkaus, korosti kansan ominaispiirrettä.

Juutalaiset ovat joutuneet jättämään kotipaikkansa monesti. Siksi ajatus luvatusta maasta ja kotiinpaluusta on ollut heille erityisen tärkeä. 1800-luvulla jKr. syntyi sionistinen liike, joka pyrki palauttamaan Palestiinan juutalaisten omaksi maaksi. Toisen maailmansodan jälkeen YK antoi juutalaisille nykyisen Israelin alueen. Kun alue annettiin juutalaisille, alkoivat kiistat ja taistelut juutalaisten ja palestiinalaisten välillä. Kiistat jatkuvat edelleen.

Israelin valtion asukkaat ovat alkuperältään monista eri kulttuureista ja kansoista, mutta heitä yhdistävät yhteiset juutalaiset perinteet ja tavat. Nykyään on myöskin maallistuneita juutalaisia, joille uskonto ei ole yhdistävä asia, vaan heitä yhdistää oma juutalainen valtio.

Israelin virallinen kieli on heprea ja lipussa on Daavidin tähti. Maassa asuu myös kristittyjä ja enimmäkseen islaminuskoisia palestiinalaisia.

Juutalaisuus on ankaran monoteistinen uskonto. On vain yksi jumala, Jahve. Jumalaa ei kuvata tauluin tai patsain, eikä edes kutsuta suoraan, vaan kiertoilmauksilla kuten ”Adonai” (Herra). Jumala on luonut koko maailman. Hän on kaikkien kansojen hallitsija. Muiden kansojen jumalat eivät ole kilpailevia jumalia, juutalaisten mukaan muita jumalia ei ole. Jumala on oikeudenmukainen tuomari ja ihmisen tehtävä on noudattaa Jahven ilmoittamaa lakia. Jahven lain kooste ja juutalaisuuden opin keskeisin sisältö on ilmaistu Kymmenessä käskyssä. Ihminen pystyy noudattamaan Jahven lain, joten uskonnollisessa mielessä ihmisen  oma vastuu elämästään on suuri. Juutalaisten pyhän kirjan muodostavat Toora (Mooseksen kirjat), kirjoitukset ja profeettojen kirjat. Nämä kirjat muodostavat Raamatun Vanhan testamentin. Kirjat kirjoitettiin vuosina 1000 - 100 eKr.  ja ne ovat kirjoitettu hepreaksi. Myös juutalaisten perinnäissääntöjen kokoelma Talmud on tärkeä.