Opinto.net

Opinto.net

Sivut liittyvät Uskonnon verkot -kirjasarjaan. Palaa Opinto.netin pääsivulle. Ohjeita tehtäviin vastaamiseen.


Opinto.net

Etusivu | Uskonto ja maailmankatsomus | Maailmanuskonnot | Kirkkohistoria | Uskonto Suomessa
| Kirkkokunnat | Raamattu | Etiikka | Kirja | Opettajalle


Maailmanuskonnot - Opinto.Net-sivusto



Hindulaisuus

Buddhalaisuus

Juutalaisuuden synty ja oppi

Juutalaisuus - uskon harjoittaminen ja elämäntavat

   

Tehtäviä: Juutalaisuus

Islamin synty ja oppi

Islamin harjoittaminen ja elämäntavat

Kiinan uskonnot

Japanin uskonto shintolaisuus

Tietotesti: Kiinan uskonnot ja Japanin uskonto shintolaisuus

Kristinuskon oppi

Kristinuskon harjoittaminen ja kirkkokunnat

Lamalaisuus


Verkkopolku.com
Opintoverkko 3
Extra.opintoverkko.fi

Opinto.netin pääsivulle

Juutalaisuuden harjoittaminen



Juutalaisuuden pyhin paikka on Itkumuuri Jerusalemissa. Itkumuuri on osa temppeliä, jonka roomalaiset tuhosivat vuonna 70 jKr. juutalaisten kapinan jälkeen. Tämän hävitetyn temppelin paikalla oli vielä aiemmin kuningas Salomonin noin vuonna 966 eKr. rakennuttama temppeli. Temppelin kaikkein pyhimmässä tilassa oli liiton arkku, jossa säilytettiin Mooseksen Siinain vuorella saamia kymmenen käskyn kivitauluja. Uskonnon keskuspaikassa, Jerusalemin temppelissä, pidettiin kolme kertaa vuodessa erityisen merkittävät palvontamenot. Babylonialaiset hävittivät  Salomonin temppelin  vuonna 565 eKr. kukistaessaan Israelin kansan ja viedessään kansan pakkosiirtoon eli eksiiliin. Itkumuuri kuvastaa juutalaisen kansan kovia vaiheita. Tänäkin päivänä voi nähdä Itkumuurin äärellä lukuisia juutalaisia rukoilemassa. Rukoilijat työntävät muurin kivien rakoihin rukouslappuja.

Kun juutalaiset palasivat vuonna 500 eKr. Babylonian pakkosiirrosta, oli heidän temppelinsä tuhottu. Tärkeä osa Jerusalemin temppelin uskonnon harjoittamista oli ollut eläinten uhraaminen. Kun temppeli oli tuhoutunut, siirtyi uskonnon harjoittaminen synagogiin. Vaikka temppeli rakennettiin uudelleen, juutalaisuus oli saanut uuden merkittävän yhdistäjän, synagogapalveluksen.

Synagogapalvelus pidetään juutalaisten pyhänä päivänä sapattina eli lauantaina. Palveluksen osia ovat pyhien tekstien luku ja psalmien laulaminen.  Vuoden kuluessa Toora, eli viisi Mooseksen kirjaa, luetaan läpi synagogapalveluksissa. Synagogissa ei ole kuvia, sillä juutalaisuus kieltää Jumalan esittämisen patsaina tai maalauksina. Juutalaisuudessa uskonnollisia opettajia kutsutaan nimellä rabbi (opettaja).

Varsinaisia luostareita juutalaisuuden pääsuuntauksessa ei ole ollut. Kuitenkin jo varhain on ollut tapana harjoittaa askeesia ja vetäytyä  erämaahan. Juutalaisuudessa ei ole maallisesta elämästä vetäytyviä uskonnon harjoittajia, eli munkkeja ja nunnia. Juutalaisuus pitää perhe-elämää ja naimisiinmenoa tärkeänä. Suositeltavaa on mennä naimisiin ja hankkia vähintään kaksi lasta.

Juutalaisuuden juhlat liittyvät kansan historiaan. Merkittävimpiä juhlia ovat juutalainen uusivuosi, suuri sovintopäivä (Jom Kippur), lain antamisen juhla, lehtimajanjuhla, hanukka (temppelin vihkimisen juhla) ja pääsiäinen (Egyptistä vapautumisen muistoksi).

Uskonnolliset tavat opitaan perheessä. Sapattia vietetään lauantaina. Sen vietto alkaa perjantai-iltana yhteisellä aterialla. Äiti siunaa sapattikynttilät ja isä lukee rukouksen. Sapattina käydään myös synagogassa. Sapatin viettoa säätelevät lukuisat säännöt: sapattina ei saa  tehdä arkisia töitä.

Juutalaisuuden elämän eri vaiheisiin kuuluvia rituaaleja ovat poikien ympärileikkaus ja uskonnollinen täysi-ikäisyys. Uskonto näkyy myös hääjuhlissa ja hautajaisissa. Ympärileikkaus on kansan ja Jahven välisen liiton näkyvä symboli. Ympärileikkaus suoritetaan kahdeksan päivän ikäiselle pojalle yleensä kotona ja sen yhteydessä annetaan nimi.

Poika saavuttaa uskonnollisen täysi-ikäisyyden “käskyn pojan” juhlassa (bar mitsva), joka pidetään kolmentoista vuoden iässä. Tytöille vastaava “käskyn tytön” (bat mitsva) juhla on kahdentoista vuoden iässä. Juhlasta lähtien lapsi on vastuussa lain noudattamisesta. Hänestä on tullut juutalainen.

Sapattina synagogapalveluksessa joku miehistä lukee pyhiä tekstejä - tooraa luetaan hepreaksi. Synagogan sisustus on yksinkertainen: pieni koroke tooran lukua varten, penkit ja toorakääröjä varten kaappi. Maalauksia ja veistoksia synagogassa ei ole.

Juutalaisen opin mukaan sianlihaa ei saa syödä eikä maitoa ja lihatuotteita saa sekoittaa. Tämän takia kotona onkin keittiön eri puolella kahdet astiat, toiset maitoruokia ja toiset liharuokia varten. Juutalaisuuden symboleja ovat Daavidin tähti ja seitsenharainen menora-kynttiläjalka. Juutalaisia on nykyään noin 14 miljoonaa. Enemmistö asuu Israelin rajojen ulkopuolella.




Tulosta tämä sivu / Print this page

© Maailmanusk.opintonet
Palvelun tarjoaa Opintoverkko Oy:n www-sivupalvelu.
Tekninen toteutus Tuomo-Media, 2002-2003