Opinto.net

Opinto.net

Sivut liittyvät Uskonnon verkot -kirjasarjaan. Palaa Opinto.netin pääsivulle. Ohjeita tehtäviin vastaamiseen.


Opinto.net

Etusivu | Uskonto ja maailmankatsomus | Maailmanuskonnot | Kirkkohistoria | Uskonto Suomessa
| Kirkkokunnat | Raamattu | Etiikka | Kirja | Opettajalle


Maailmanuskonnot - Opinto.Net-sivusto



Hindulaisuus

Buddhalaisuus

Juutalaisuuden synty ja oppi

Juutalaisuus - uskon harjoittaminen ja elämäntavat

Islamin synty ja oppi

Islamin harjoittaminen ja elämäntavat

Kiinan uskonnot

Japanin uskonto shintolaisuus

Tietotesti: Kiinan uskonnot ja Japanin uskonto shintolaisuus

Kristinuskon oppi

Kristinuskon harjoittaminen ja kirkkokunnat

Lamalaisuus


Verkkopolku.com
Opintoverkko 3
Extra.opintoverkko.fi

Opinto.netin pääsivulle

Juutalaisuuden synty ja oppi



Juutalaisuus on vanhin Lähi-idässä syntyneistä uskonnoista. 1900-luvulla eKr. eli Mesopotamiassa Abraham-niminen heimonjohtaja, jonka kanssa Jahve-jumala teki liiton. Jahve kutsui Abrahamin kansan Kanaanin maahan. Abrahamin jälkeläiset jakaantuivat kahteentoista heimoon, joilla oli yhteinen kieli, uskonto ja tavat.

Egypti oli sen ajan suurvalta. Israelin kansa joutui ajoittain hakeutumaan töihin faaraon pelloille saadakseen ruokaa. Lopulta Israelin kansa joutuivat työorjiksi faaraon alaisuuteen. Mooses johti kansan paon Egyptistä luvattuun maahan  1200-luvulla eKr. faarao Ramseksen aikana. Jahve ilmoitti Moosekselle, että hänen tuli johdattaa kansa luvattuun maahan Israeliin. Kansan monivaiheinen pakomatka on värikkäästi kuvattuna Mooseksen kirjoissa.  Moosesta voidaankin pitää Juutalaisuuden toisena perustajana. Kansan asetettua luvattuun maahan alkoi Israelin suurvalta-aika, niin kutsuttu Kuningasten kausi. Tänä aikana Israelia johtivat kuninkaat Saul, Daavid ja Salomo. Heidän aikanaan käytiin voittoisia sotia naapurimaita vastaan. Israelin valtiollinen elämä kehittyi korkealle tasolle. Salomonin aikana rakennettiin suuri temppeli, josta tuli juutalaisen uskonnon keskuspaikka.

Salomon jälkeen heimojen riidat kärjistyivät sisällissodaksi. Valtio jakautui kahtia pohjoiseen Israeliin ja eteläiseen Juudaan. Juudan kuningaskunnan asukkaiden nimitys ”juutalaiset” vakiintui myöhemmin koskemaan kaikkia israelilaisia.

Valtion jakautumisen aikana alkoi juutalaisuudessa uusi uskonnollinen liikehdintä profeettojen johdolla. Vanhassa testamentissa kerrotaan lukuisista profeetoista, jotka varoittivat kansaa. Kansa oli hylännyt Jahven ja  palveli epäjumalia. Jumalan antamat käskyt oli hylätty ja köyhiä sorrettiin. Profeetta Aamos saarnasi yhteiskunnallista epätasa-arvoa vastaan 700-luvulla eKr.

Eteläinen valtio Juuda valloitettiin vuonna 586 eKr. Silloin tuhottiin myös Salomonin temppeli. Kansan johtava luokka vietiin pakkosiirtoon Babyloniaan. Tätä pakkosiirron aikaa kutsutaan eksiiliksi. Pakkosiirron aikana juutalaisuuteen kehittyi monta tärkeää asiaa. Koska temppeli oli tuhottu, alettiin kokoontua paikallisiin rukoushuoneisiin eli synagogiin uskonnollisten opettajien johdolla. Sapatin vietto ja synagogapalvelus saivat paljolti muotonsa pakkosiirron aikana. Myös liiton merkki, poikalasten ympärileikkaus, korosti kansan ominaispiirrettä.

Juutalaiset ovat joutuneet jättämään kotipaikkansa monesti. Siksi ajatus luvatusta maasta ja kotiinpaluusta on ollut heille erityisen tärkeä. 1800-luvulla jKr. syntyi sionistinen liike, joka pyrki palauttamaan Palestiinan juutalaisten omaksi maaksi. Toisen maailmansodan jälkeen YK antoi juutalaisille nykyisen Israelin alueen. Kun alue annettiin juutalaisille, alkoivat kiistat ja taistelut juutalaisten ja palestiinalaisten välillä. Kiistat jatkuvat edelleen.

Israelin valtion asukkaat ovat alkuperältään monista eri kulttuureista ja kansoista, mutta heitä yhdistävät yhteiset juutalaiset perinteet ja tavat. Nykyään on myöskin maallistuneita juutalaisia, joille uskonto ei ole yhdistävä asia, vaan heitä yhdistää oma juutalainen valtio.

Israelin virallinen kieli on heprea ja lipussa on Daavidin tähti. Maassa asuu myös kristittyjä ja enimmäkseen islaminuskoisia palestiinalaisia.

Juutalaisuus on ankaran monoteistinen uskonto. On vain yksi jumala, Jahve. Jumalaa ei kuvata tauluin tai patsain, eikä edes kutsuta suoraan, vaan kiertoilmauksilla kuten ”Adonai” (Herra). Jumala on luonut koko maailman. Hän on kaikkien kansojen hallitsija. Muiden kansojen jumalat eivät ole kilpailevia jumalia, juutalaisten mukaan muita jumalia ei ole. Jumala on oikeudenmukainen tuomari ja ihmisen tehtävä on noudattaa Jahven ilmoittamaa lakia. Jahven lain kooste ja juutalaisuuden opin keskeisin sisältö on ilmaistu Kymmenessä käskyssä. Ihminen pystyy noudattamaan Jahven lain, joten uskonnollisessa mielessä ihmisen  oma vastuu elämästään on suuri. Juutalaisten pyhän kirjan muodostavat Toora (Mooseksen kirjat), kirjoitukset ja profeettojen kirjat. Nämä kirjat muodostavat Raamatun Vanhan testamentin. Kirjat kirjoitettiin vuosina 1000 - 100 eKr.  ja ne ovat kirjoitettu hepreaksi. Myös juutalaisten perinnäissääntöjen kokoelma Talmud on tärkeä.  




Tulosta tämä sivu / Print this page

© Maailmanusk.opintonet
Palvelun tarjoaa Opintoverkko Oy:n www-sivupalvelu.
Tekninen toteutus Tuomo-Media, 2002-2003